Hammasproteesit
Hammasprotetiikka on vanha ja perinteinen taito korvata puuttuvia hampaita keinotekoisilla korvikkeilla. Varhaisin löydetty hammasproteesi on ajoitettu aikavälille 3000 – 2500 eaa. Historiassa on mainintoja erilaisista materiaaleista, kuten norsunluusta, kullasta ja muista metalleista, luusta ja jopa puusta valmistetuista tekohampaista.
Hammaslääkäreiden ammattikunta syntyi n. 500 vuotta sitten. Sitä ennen hampaiden hoidosta vastasivat lääkärit, haavurit, välskärit ja parturit. Hammaslääkärit valmistivat hammasproteesit omin avuin aina 1700-luvun loppuun asti. Seuraavalla vuosisadalla proteesien valmistus siirtyi vähitellen asiaan erikoistuneille käsityön ammattilaisille, hammasteknikoille.
Ensimmäisenä maailmassa vuonna 1964, Suomessa säädettiin laki erikoishammasteknikon toimen harjoittamisesta. Vuosikymmenien aikana muun muassa kokoproteesihoito on siirtynyt lähes täysin erikoishammasteknikoille.
2010-luvun Suomessa irtoproteesia käyttää n. 800 000 ihmistä, joista n. 500 000 on kokoproteesin käyttäjiä. Täysin hampaattomia kokoproteesien käyttäjiä on n. 350 000. Erikoishammasteknikkojen hoidossa käy joka vuosi arviolta noin 70 000 – 80 000 henkilöä.
(Lähteet: THL Raportti 68/2012 / VM Peruspalvelujen tila -raportti 2014)
Neuvoja hammasproteesin käyttäjälle
Hyvin hoidetuista hammasproteeseista on iloa pidempään! Luonnollisuus on tärkeä sekä ulkonäön että proteesien toimivuuden kannalta. Onnistunut lopputulos riippuu ratkaisevasti potilaan ja erikoishammasteknikon hyvästä yhteistyöstä. Omat toivomukset hammasproteesia valmistettaessa on hyvä esittää suoraan niiden tekijälle, eli erikoishammasteknikolle.
Hammasproteesi tulisi tarkastuttaa ja huoltaa vuoden välein, pohjata 2-3 vuoden välein ja uusia 5-10 vuoden kuluttua. Viallinen, epäsopiva ja vanha proteesi saattaa aiheuttaa ikäviä vaurioita suussa; ärsyttää limakalvoja, aiheuttaa kasvaimia sekä lihasoireina pään alueen kipua ja särkytiloja.
Sienet ja bakteerit aiheuttavat yleensä suupielien haavaumat ja pahan makuiset proteesit. Hammasproteesista huolehtimalla voi ehkäistä suusairauksia ja se on myöskin keino parantaa jo syntyneitä vaurioita.
Syöminen proteesi suussa voi aluksi tuntua vieraalta. On kuitenkin hyvä totutella pitämään proteesia syödessä jo ensimmäisenä päivänä ja varata riittävästi aikaa rauhalliseen ruokailuun. Paloiteltu, murea ja pehmeä ruoka on aluksi helpointa. Pureskelussa pitää muistaa käyttää sivualueen hampaita, ei etuhampaita. Näin proteesi pysyy parhaiten paikoillaan.
Huolellinen päivittäinen suuhygienia ja hammasproteesin puhdistaminen on ehdottoman tärkeää, sillä sylki ja kieli eivät puhdista suuta riittävän tehokkaasti. Proteesi pitää puhdistaa ainakin aamuin ja illoin, mutta mielellään myös aina aterioinnin jälkeen.
Proteesi pestään erityisellä proteesille tarkoitetulla harjalla ja haalealla vedellä. Pesuaineena käytetään proteeseille tarkoitettuja puhdistusaineita. Hankausaineita sisältävää hammastahnaa ei tule käyttää.
Asianmukainen ja säännöllinen suun ja proteesin hoito edistää hygieniaa, ehkäisee suusairauksia ja saa elämänkin maistumaan paremmalta.
Hammasproteesin desinfionti- ja puhdistusaineista, tarvikkeista, säilytyksestä sekä erilaisista kiinniteaineista kannattaa keskustella erikoishammasteknikon kanssa.
Lisätietoa proteesien, oikomiskojeiden ja purentakiskojen hoitoon ja ylläpitoon.
Erikoishammasteknikko
Palvelee proteesin käyttäjää asioissa, joihin kuuluvat:
– suun ja hammasproteesin tarkastus
– uudet hammasproteesit
– pohjaukset (tiivistykset)
– korjaukset
– puhdistukset ja huolto
– mahdollinen jatkohoitoon ohjaaminen
Kuinka paljon kokoproteesi tai kokoproteesin pohjaus maksaa?
Hammasproteesien hinnoissa on suuriakin eroja ja hintakilpailu on paikoitellen kovaa. Tässä suhteessa hammasprotetiikka ja hammastekniikka eivät tee poikkeusta muihin aloihin.
Kuluttajavirasto on tehnyt hintavertailun kokoproteeseista vuonna 2000. Silloisen vertailun mukaan ylin hinta saattoi olla jopa kolminkertainen alimpaan verrattuna. Hintaerot johtuvat mm. palkoista ja käytetyistä materiaaleista. Kokoproteesi molempiin leukoihin maksoi vuonna 2000 vertailun mukaan 470,93 – 891,40 euroa. (Lähde: Helsingin kaupunginkirjasto 29.03.2007)
Kilpailu on paikoin erittäin kovaa. Tänä päivänä kunnan kilpailuttaman yksityisen erikoishammasteknikon kokoproteesihoidon hinta saattaa jäädä jopa kolmannekseen koko Suomen keskihinnoista. (Vuonna 2017 yksittäisen kunnan kilpailuttaman Suomalaisen erikoishammasteknikon valmistaman proteesityön alin hinta oli n.66% halvempi kuin Kelan tilastojen mukainen koko Suomen keskihinta. Lähde: EHTL / Kela)
Hammasproteesien valmistus on laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön antamaa vastuullista hoito- ja käsityötä, jossa potilaan yksilöllinen laadukas hoito jälkihoitoineen tulisi olla keskiössä.
Erikoishammasteknikkoliitto ei määrittele, eikä suosittele veloituksien tasoa. Jokainen ammatinharjoittaja ja vastaanotto hinnoittelee itse oman veloituksensa.
Kokoproteesihoidon hintatietoa Kelasta
EHTL on julkaissut useamman vuoden ajalta Kelan rekistereistä saatuja keskihintoja.
Kokoproteesin ja pohjauksen keskihinta muodostuu koko Suomen maan alueen erikoishammasteknikoiden rintamaveteraaneilta veloittamista hinnoista.
Vuonna 2017 keskihinta on ollut:
-kokoproteesi 689,76€
-kokoproteesit molempiin leukoihin 1355,90€
-kokoproteesin pohjaus 234,67€
